Hae tästä blogista

perjantai 30. lokakuuta 2015

Ankkalinnakkeen löydät myös Instagramista


Ankkalinnakkeen löytää nyttemmin myös Instagramista! Pistimme muutaman kuvan jo näytille, mutta lisää on tulossa! Monenlaisia erilaisia Disney-herkkuja on jo kuvattu, on vain ajan kysymys, koska nämä saadaan julkaistuakin. Tulossa on myös hieman ei-Disney- materiaalia, kuten jo julkaistu Masi- luonnos.

Tästä klikkaamalla pääset tarkastelemaan kuvasatoa.

Arvostelu: Roope-setä 433



Absurdin huumorin mestari Luciano Bottaro, kuten ensimmäisen Roope-sedän platinanumerovuosikerran viimeisen platinanumeron kansi tätä tituleeraa, ansaitsi totta totisesti oman lehtensä. Kansikuva kertoo jo, minkälaisesta miehestä on kysymys. 132-sivuisessa julkaisussa ehditään luoda vain nopea vilkaisu legendan uraan ja minkälainen kansi saadaankaan siitä huolimatta koostettua tämän numeron sivuilta löytyvistä piirroksista! 

Bottaro-numeron sisältö on rautaa muutenkin kuin tekijänsä puolesta. Neljänteen platinanumeroon mennessä formaatin ajatus on saatu kypsyteltyä ja sisältökokonaisuus muodostettua sen pohjalta ansaitsemaansa kuosiin. Mestarin esittelevän artikkelin jälkeen alkaa viiden toinen toistaan herkullisemman, hulppeamman ja hullumman tarinan tykkituli. Sarjat on järjestetty kronologisesti, joten koonti muodostaa mainion jatkumon ja analysoitavan kehityskaaren Bottaron uran alusta aina sen loppuvaiheisiin saakka. 

Ensimmäisen sarjan on käsikirjoittanut toinen kiistaton mestari, Guido Martina. Lentävät lautaset on vuodelta 1952, joten siinä päästään tarkastelemaan paitsi Bottaron uran alkuvaiheen tyyliä myös mielenkiintoisesti siinä esiintyvien tuolloin varsin uusien hahmojen, kuten Roope-sedän ja Karhukoplan, esitystä luonteineen ja ulkoasuineen. Täysin ymmärrettävää on, ettei Bottaron piirrostyyli vielä tässä vaiheessa ole lähelläkään huippuaan. Merkillepantavinta piirroksissa on Carl Barksin 1940-luvun tyylin mieleen tuovat Ankkojen pitkät kaulat sekä hahmojen jatkuva hikoilu. Kokonaisuudessaan tarina on vallan mainio ja oiva avaus numerolle. Sen kutsuminen lehden muiden sarjojen tapaan klassikoksi ei aiheuta nikotusta, vaikka kyseinen nimitys toki liioiteltu onkin. 

Giampaolo Barosson käsikirjoittama Kultakakku on vuodelta 1964. Tässä vaiheessa Bottaron tyyli on jo Lentävien lautasten ajankohtaa ylivoimaisesti sujuvampi. Kyseessä on hiiriuniversumiin sijoittuva dekkari, joten suoranaista vertailua Bottaron Ankkojen välillä ei vielä tässä vaiheessa päästä tekemään. Piirroksissa on nähtävissä vaikutteita Floyd Gottfredsonilta. Esimerkiksi sivun 37 kolmas ruutu voisi yksinään nähtynä tulla hyvin sekoitetuksi Gottfredsonin kynänjäljeksi. 

Kultakakku on Lentäviä lautasia parempi myös tarinana. Oikeastaan kaikki siinä miellyttää ja tukee sen pääsyä lehteen. Vaikka kyseessä on dekkari, on mukana jatkuvasti Bottarolle ominainen huumori. Sarja on nelirivinen, joten se on hyvä vieras Ropsun sivuille ja mukava nähdä platinanumeron kontekstissa. Tarinassa eletään joulunalusaikoja, joten se alkaa näinä päivinä olla siinä mielessä oikein ajankohtainen. Sarja saa erinomaisen arvosanan, koska se on virheetön suoritus. Sanotaan suoraan, se on täydellinen!

Carlo Chendiä ja Bottaroa hehkutettiin lehden alussa varsinaiseksi superparivaljakoksi, mitä he eittämättä ovatkin. Seuraavat kaksi sarjaa ovat erilaiset näytteet herrojen yhteistyöstä. Siemenseteli on melko lyhyt vitsisarja vuodelta 1971. Sen kohdalla ei voida puhua Kultakakun tavoin suorituksen täydellisyydestä, mutta hyvä juttuhan tässäkin on kyseessä. Juonen kulun voi jo arvata ennaltakin, mutta se ei haittaa, kun Chendin ja Bottaron tasoiset taiturit ovat sitä esittämässä. 

Punaparran vuoren salaisuus on jo Siemenseteliä seuraavalta vuodelta eli 1972 peräisin. Kultakakun tapaan sekin on nelirivinen, mikä miellyttää. Se on Siemenseteliä pidempi ja siihen on viritetty mukaan seikkailullista aspektia ja jännityselementtiä. Luonnollisesti myös huumoripuoli on hyvin edustettuna. Erittäin mukavaa on, että sarjassa esiintyy Bottaron ja Chendin luomus, Zantaf. Tällekään sarjalle ei voi antaa muuta kuin ruusuja. 

Lehden viimeinen tarina on piirrosten lisäksi Bottaron itsensä käsikirjoittama. Hessu mikrokosmoksessa -sarjassa yhdistyy moni maukas elementti. Siinä nähdään Bottaron hullunhauskoista tarinoista tuttu Hessun ja Hekla-velhon vastakkainasettelu, sen mielikuvituksellinen juoni mahdollistaa visuaaliset elämykset ja se on vuodelta 2004 eli aivan vuonna 2006 edesmenneen legendan uran loppupuolelta, mikä platinanumeron rakenteellisen kokonaisuuden kannalta mahdollistaa tämän uran läpivalaisemisen alusta loppuun. Visuaalisesti tarina onkin mahtava, vaikka ikä onkin tehnyt tehtävänsä Bottaron viivalle. Juonellisesti se häviää lehden muille sarjoille, mutta sillä ei olekaan tämän sarjan tapauksessa niin suurta roolia. Tarina loppuu tyylikkäästi vitsiin, kuten kaikki muutkin lehden jutut. 

Luciano Bottaron platinanumeron paras mahdollinen osoitus siitä, mitä varten platinanumerot ovat. Se on tähän mennessä nähdyistä ylivoimaisesti paras ja myös koko Ropsun vuoden osalta selvä ykkönen. Niin ikään vuoden 2015 koko Disney-sarjakuvan satoa muisteltaessa on selvää, että tämä lehti kolistelee aivan vuoden huippuhetkien ja kärkisijojen paikkeilla. Sisältö on kerta kaikkiaan erinomaista ja se on onnistuttu täydellisesti asettamaan platinanumeron formaattiin. Kronologinen, läpi uran luotaava sisällys on loistava valinta, joka pitkän uran tehneen mestarin kohdalla toimii. 

Toivottavasti kaikesta tämän numeron tuottamasta hyvästä säästyy myös tuleviin koitoksiin. Ropsua ilmestyy tämän vuoden puolella vielä yksi numero ja ensi vuonna lysti jatkuu tammikuussa ilmestyvän Corrado Mastantuonolle omistetun platinanumeron tahdittamana. Takakannesta voi jo viritellä odotuksia, mutta vaikea on tätä paremmaksi pistää. Kaikkien tässä numerossa nähtyjen sarjojen nimittämisestä klassikoiksi lehden sivuilla on turha tässä tapauksessa valittaa, koska tämä numero on tulevaisuuden klassikko.

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Disney- limunaadeja vuosien takaa


Heiskasen Hannu teki jälleen kattavan listan, tällä kertaa Disneyn virvoitusjuomista. Tämän, kuten muutkin listaukset, pääset tarkastamaan täältä!

Kannattaa myös tutustua Hannun omiin sivuihin, Hanivei.fi. Mielenkiintoista Disney-juttua vuosien takaa, erinomaiset sivut.

tiistai 27. lokakuuta 2015

Ankat vaihtavat miljöötä



Jo kahteen osaan ehtinyt Ankat maailman ympäri jatkaa Ankkojen maailmanhistorian ja Ankalliskirjallisuuden klassikoiden vanavedessä.

Ankat maailman ympäri 1 – Amerikan manner
Sanoma Media Finland Oy, Kids Media 2015
Päätoimittaja: Aki Hyyppä
Toimitus: Kirsi Ahonen, Hertta Hulkkonen, Viia Viitanen
Käännökset: Kirsi Ahonen, Ville Keynäs, Anu Partanen, Pekka Tuomisto, Kaisu Tupala, Kati Valli
Ulkoasu: Jouni Asikainen, Raimo Hyvönen, Sanna Lintunen
320 sivua, sidottu
ISBN: 978-951-32-4052-3
Suositushinta: 33,00 €

Ankat maailman ympäri 2 – Eurooppa
Sanoma Media Finland Oy, Kids Media 2015
Päätoimittaja: Aki Hyyppä
Toimitus: Kirsi Ahonen, Hertta Hulkkonen, Viia Viitanen
Käännökset: Kirsi Ahonen, Maria Bukyanagandi, Pekka Tuomisto, Kati Valli
Ulkoasu: Jouni Asikainen, Raimo Hyvönen
320 sivua, sidottu
ISBN: 978-951-32-4053-0
Suositushinta: 33,00 €

Maailmankiertue lähtee käyntiin Amerikan mantereelta. Ensimmäisen osan kaikki tarinat ovat Suomessa ennen julkaisemattomia ja suurin osa varsin uusia juttuja. Kirjan kymmenestä sarjasta peräti kuusi on 2010-luvulla tehtyjä. Eurooppaan suuntautuvassa toisessa osassa niitä on selvästi vähemmän, joten mukaan on mahtunut myös menneiden vuosikymmenien satoa. 

Mikki 1930-luvun New Yorkissa
On kiitettävä kovakantisten kirjojen linjaa. Niissä uskalletaan julkaista reilusti Mikki-sarjoja. Molemmat opukset alkavat Mikin tahdittamina, Amerikan manner peräti kahden tarinan voimin. Eikä Mikki pelkästään aloitukseen jää, Amerikan mantereen sisällöstä peräti puolet on hiiriuniversumiin sijoittuvia sarjoja. Eurooppa-kirjassa ankat vievät tosin jo selvästi voiton, kun hiiret saavat tyytyä kahteen tarinaan. 

Disney-sarjakuvan teemallinen sijoittaminen Amerikan mantereelle on mielenkiintoinen projekti. Periaatteessahan tällaiseen joukkoon voitaisiin niputtaa mitä sarjakuvia vain, joissa satutaan seikkailemaan ihan kotikonnuilla Ankkalinnassa. Toki täysin ymmärrettävästi valikoimaan on haettu sarjoja, joissa Amerikka tosiaan eri muodoissaan näkyy. Lisäksi kirjasarjan nimi Ankat maailman ympäri viittaa siihen, että tarkoituksena on reissata. 

Tex Ankka seikkailee
Amerikan mantereen sisältö on melko keskinkertaista sarjakuvaa Aku Ankan taskukirjoja lukeneille tutuilta italialaisilta tekijöiltä. Kaksi tarinaa erottuu edukseen. Corrado Mastantuonon Tex Ankka -sarjassa Lainvartijan saappaissa Mastantuonon luomus Palle Pulppu pääsee Akun ja Pellen kanssa parodioimaan tunnettua lännensarjakuvaa Tex Willeriä. Tarinasta irtoaa varmasti enemmän Texinsä lukeneille, mutta se on hyvää viihdykettä myös muille. 

Myös toisen joukosta esiin nousevan tarinan nimihenkilönä on harvinaisempi tuttavuus, nimittäin Kuru Korppi. Romano Scarpan tekemässä Asteekkien piñatassa Kuru pääsee Hessun helikopterilähettipalvelun kyytiin turvaamaan vakuutetun arvoruukun matkantekoa. Lopputulos on hauska ja vinhasti piirretty mestarin työ. 

Mainittujen sarjojen myötä on melkein tullutkin esiteltyä Amerikan mantereen sisältö, koska sitä vallitsevat kaksi teemaa ylitse muiden: länkkärit ja intiaanit. Kirjan alkuun ujutetusta tarinoiden miljööt osoittavasta kartasta voi jo ennalta arvata, mitä tuleman pitää. Tarinoiden valintaprosessiin olisi täten toivonut enemmän mielikuvitusta. Amerikan manner on teemana niin laaja, että ei näkökulmaa olisi tarvinnut rajoittaa iänikuisiin Villin lännen rosvojahteihin ja intiaaniaarteiden etsintään. 
Eurooppa-kirjan erittäin pikselöityneestä kartasta voi onneksi havaita tarinoiden ainakin sijoittuvan eri puolille maanosaa. Niiden tapahtumapaikkana Italia toki dominoi, mutta muistetaan, että italialaisperäisiä sarjakuvia tässä kahlataankin. Yksi Egmont-tuotoskin on tosin mahtunut mukaan, Dave Angusin ja Juan Torres Perezin McRuojan tempaus, jonka miljöön arvaa jo tarinan nimestä. Se on Skotlanti.

Tarinoiden kokonaisuus on tasapainoisempi kuin pariin teemaan keskittyneessä Amerikan mantereessa. Euroopan kohdalla ei ole jääty kiinni vain johonkin tiettyyn teemaan. Välillä olo kylläkin tuntuu siltä, että tässä edelleen luettaisiin Ankkojen maailmanhistoriaa, sillä niin moni tarina sijoittuu menneeseen. Oikeastaan ainoa sarja, joka ei mitenkään selvästi hyödynnä historiaa, on Sergio Badinon käsikirjoittama Italian ympäriajo, jonka piirtämisvastuu on sälytetty neljälle taiteilijalle eli Alessandro Gottardolle, Carlo Limidolle, Marco Melonille ja Silvia Zichelle

Eurooppa-kirja on sisällöltään ylivoimaisesti Amerikan mannerta parempi. Siinä on keskinkertaisen sarjakuvan sijaan hyvää, paikoin jopa erinomaista sarjakuvaa. Ainoat pettymykset ovat kirjoista ainoa aiemmin Suomessa nähty, Aku Ankan taskukirjassa 160 julkaistu François Corteggianin ja Paolo Motturan Viikinkipäällikkö Hessu Hirmuinen ja Stefano Ambrosion ja Claudio Panaresen lyhykäinen, antiikin Roomaan sijoittuva Pellaeus ja kehityksen tuulet.
Onnistumisten lista on luonnollisesti pidempi, mutta nostetaan muutama huipputapaus esiin. Marco Boscon ja Paolo Motturan aikamatkustuseepos Italian kohtalonhetket on juonellisesti hieno ja erinomaisesti piirretty kokonaisuus. Erikseen on mainittava sivuilta 181 ja 193 löytyvät Motturan upeat historialliset kuvitukset. Hauska juttu on Giorgio Figusin ja Valerio Heldin Aurinkokuninkaan aikaiseen Ranskaan sijoittuva Agapet de Ankerac ja soosien soosi, jossa nähdään sen aikainen versio ATP:stä eli Ankan turvallisuuspalvelusta. Mainittava on vielä kirjan päättävä Giorgio Pezzinin ja Giorgio Cavazzanon Kaltevan tornin kaupunki, jossa tutut maestrot asettavat Roopen ja Kroisoksen keskinäisen kilvan historiallisesti ja esteettisesti merkittävälle maaperälle. 
Ankat maailman ympäri on hyvää jatkoa Ankkojen maailmanhistorian ja Ankalliskirjallisuuden klassikoiden viitoittamalla tiellä. Näin voi todeta sarjan toisen opuksen, Euroopan luettuaan. Ensimmäinen eli Amerikan manner jätti vielä paljon parantamisen varaa, mutta Eurooppa-kirjassa isompia puutteita ei enää esiinny. Toivoa sopii, ettei muissa osissa enää astuta Amerikan mantereen kaltaisiin ansoihin ja takerruta yhteen tai kahteen teemaan. Ankkojen seuraavana "matkakohteena" on Afrikka, josta saisi varmasti revittyä erilaisia tarinoita, mutta sellaiset teemat kuin muinainen Egypti ja viidakoissa pyöriminen voivat pahimmillaan kostautua yksitoikkoisena kokonaisuutena.

lauantai 24. lokakuuta 2015

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö suositteli Aku Ankkaa

Aku Ankka on jälleen saanut korkea-arvoisia puolestapuhujia, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö suositteli lehden lukemista Helsingin kirjamessuilla käydyssä keskustelussa. Presidentti puhui yleisesti lukutaidon puolesta ja antoi Suomeen tuleville maahanmuuttajille lukuvinkkejä, joissa Aku Ankka pääsi sellaisten kotimaisen kirjallisuuden klassikoiden kuin Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ja Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan rinnalle. Hän kuvaili Aku Ankan olevan loistavaa kielipesua ja sarjakuvien toimivan erinomaisina johdattajina kieleen.

Alkukuusta uutisoitiin presidentin puolison Jenni Haukion ystävyydestä Aku Ankkaa kohtaan. Tämä tuli esille myös kirjamessuilla käydyssä keskustelussa, kun presidentti muun muassa kertoi Haukion vierailleen lehden toimituksessa veljenpoikansa kanssa. Presidentti osoitti myös tietämyksensä Aku Ankasta muistuttaessaan messuyleisöä Tupun, Hupun ja Lupun olevan Akun sisarenpoikia eikä veljenpoikia, kuten molempia tarkoittava nephew-sana on aiemmin Suomessa käännetty.

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Ankallista ohjelmaa Helsingin kirjamessuilla

Huomenna 22.10. alkavilla vuotuisilla Helsingin kirjamessuilla on tänäkin vuonna luvassa ankallista ohjelmaa. Ohjelma painottuu viikonlopulle, mutta Sanoma Kids Median messuosasto on luonnollisesti avoinna koko messujen ajan. Sen tunnus messualueella on 6e101.

Ankantekijä Kari Korhonen on tavattavissa osastolla lauantaina 24.10. ja sunnuntaina 25.10. kello 12-14. Korhonen on paikalla signeeraamassa, joten nimikirjoitusta haikailevien kannattaa olla mukana. Myös Aku Ankan toimituksen edustajia luvataan olevan paikalla.

Sunnuntaina 25.10. pidetään lisäksi kello 11.30 Kirjakahvilassa Aku Ankan kieleen pureutuva keskustelu, johon osallistuvat lehden päätoimittaja Aki Hyyppä ja suomentaja Ville Keynäs. Kirjamessut päättyvät samana päivänä.

tiistai 20. lokakuuta 2015

Uuden Star Warsin virallinen juliste ja traileri julki

Star Wars -episodin The Force Awakens virallinen juliste ja traileri on julkaistu. Elokuvasta on jo aiemmin julkaistu lyhyempiä teasereita, mutta ne ovat luonteeltaan vain odotuksen kutkuttavuuden lisäämiseksi tarkoitettuja videoklippejä. Trailereista voi jo saada osviittaa juonesta. Paljon jää silti edelleen salaperäiseksi...
The Force Awakens saa ensi-iltansa Suomessa jo 16. joulukuuta. Paljolti rummutettu 18. joulukuuta tarkoittaa Pohjois-Amerikan ensi-iltaa, joten suomalaiset pääsevät nautiskelemaan jo ennen amerikkalaisia. Liput elokuvaan ovat olleet saatavissa eilisestä lähtien. Niihin kohdistuneesta mielenkiinnosta ja innostuksesta kertoo, että Finnkinon sivut kaatuivat eilen aamupäivällä suuren kävijämäärän seurauksena.

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Asiaa hakusanoista osa 5

Toisinaan blogiimme saapuu väkeä mitä erikoisimmilla hakusanoilla. Harmittavasti kaikkiin visaisiin uteluihin sivultamme ei ole löytynyt kuitenkaan vastauksia, mutta sellainenhan ei käy päinsä! Asiaa hakusanoista- sarjamme siis pyrkii vastaamaan näihinkin uteluihin, toivottavasti alkuperäinen hakijakin vielä tämän siis näkee. Aiemmat osat voit lukea kätevästi täältä!


Taikaviitan edeltäjä - Fantom Ankkana (myös Musta Ankaksi häntä on tituleerattu) tunnetusta herrasmiesvarkaasta ei tiedetä hirveästi. Fantom Ankan jäljille Aku Ankka pääsi aikoinaan voittaessaan arpajaisista hylätyn Ruusulinnan-huvilan (todellisuudessahan tämäkin palkinto piti mennä Hannu Hanhelle, mutta postinkantaja oli erehtynyt henkilöstä). Huvilasta hän löysi Fantomin päiväkirjan, joka johti Akun supersankariunivormun luokse. Tästä sai siis alkunsa roistojen pahin painajainen - Taikaviitta!

Don Rosan kaikki piirrokset - Don Rosalta on varsin monta tarinaa julkaistu, ja kansikuviakin hyvän kokoinen nippu. Don Rosan kootut- kirjasarjasta löytyy kaikki Rosan Disney-sarjakuvat, mutta tokihan hän on myös tehnyt muita sarjakuvia, joista osan - eli The Pertwillaby Papers- & The Adventures of Captain Kentucky- sarjat - julkaistiin Norjassa kymmenisen vuotta sitten. Kaikkia piirroksia on siis kohtuullisen hankala itselleen kerätä, mutta tokihan paatuneimmat keräilijät saavat varmasti kokoelmansa täydelliseksi jos näin vain päättävät. Alla vielä lista Rosan kaikista Disney-sarjakuvista, montako olet lukenut?:

The Son of the Sun
Nobody's Business
Mythological Menagerie
Recalled Wreck
Cash Flow
The Paper Chase
Fit to Be Pied
Fir-Tree Fracas
Oolated Luck
Last Sled to Dawson
Rocket Reverie
Fiscal Fitness
Metaphorically Spanking
The Crocodile Collector
Fortune on the Rocks
Return to Plain Awful
The Curse of Nostrildamus
His Majesty, McDuck
Well-Educated Duck
Forget Me Not
Leaky Luck
Give Unto Others
On a Silver Platter
The Pied Piper of Duckburg
Back in Time for a Dime!
The Money Pit
The Master Landscapist
On Stolen Time
The Duck Who Fell to Earth
Treasure under Glass
Return to Xanadu
Incident at McDuck Tower
Island at the Edge of Time
War of the Wendigo
Super Snooper Strikes Again
The Last of the Clan McDuck
The Master of Mississippi
The Buckaroo of the Badlands
The King of the Copper Hill
The New Laird of Castle McDuck
The Terror of the Transvaal
The Dreamtime Duck of Never-Never
The Guardians of the Lost Library
The Argonaut of White Agony Creek
The Billionaire of Dismal Downs
The Invader of Fort Duckburg
From Duckburg to Lillehammer
The Richest Duck in the World
The Recluse of McDuck Manor
The Duck Who Never Was
Of Ducks and Dimes and Destinies
The Treasury of Croesus
The Universal Solvent
The Lost Charts of Columbus
The Incredible Shrinking Tightwad
Hearts of the Yukon
Gyro's Beagletrap
The Once and Future Duck
The Treasure of Ten Avatars
A Matter of Some Gravity
The Vigilante of Pizen Bluff
Attack of the Hideous Space Varmints
The Sign of the Triple Distelfink
An Eye for Detail
A Little Something Special
The Last Lord of Eldorado
W.H.A.D.A.L.O.T.T.A.J.A.R.G.O.N.
The Black Knight
The Cowboy Captain of the Cutty Sark
The Dutchman's Secret
Escape from Forbidden Valley
The Coin
The Quest for Kalevala
Attaaaaaack!
The Three Caballeros Ride Again
The Sharpie of the Culebra Cut
The Beagle Boys vs. the Money Bin
The Crown of the Crusader Kings
Forget It!
Gyro's First Invention
The Dream of a Lifetime
Trash and Treasure
A Letter from Home
The Black Knight GLORPS Again
The Magnificent Seven (Minus Four) Caballeros
The Prisoner of White Agony Creek


Lea Laven tiku - 1960- & 1970- luvuilla julkaistiin älppäreinä Disney-satulevyjä varsin paljonkin. Reino Bäckmanin aikojen luomuksia, mukavan nostalgisia levyjä joten jos sattuu joskus tulemaan vastaan, suosittelen näiden ostamista parempaan talteen. Lea Lavenkin näissä pääsi toisinaa loistamaan. Hän lauloi sekä satu-LP:llä Ruma ankanpoikanen (kappaleet Ssssh - nyt hiljaa & Jos uskot onneen) että Pikku Hiawatha (Toisinaan täytyy auttaa & Pikku Hiawatha). Tikua ja Takua hän ei tulkinnut, mutta EMI julkaisi muutama vuosi sitten tupla-CD:n tuon ajan Disney-nauhoitteista, jossa on myös Tiku & Taku- kappale mukana - kuten myös Lavenin kappaleet Jos uskot onneen lukuunottamatta.

Anna Sairo - Kuvankauniin Anna Sairon ainoa Disney-yhteys taitaa olla muutaman vuoden takainen Aladdin- musikaali, jossa hän pääsi estradilla esittelemään tanssitaitojaan. Kuinka moni kävi tämän katsomassa? Hienoimpia musikaaleja Suomessa, tämän uskaltaa sanoa melkeinpä faktana!

Roope setä ja taikahuilu jatkotarina - Kysyjän mielessä lienee mainion Luciano Gatton jatkotarina vuodelta 1962, joka Suomessa julkaistiin Aku Ankoissa 27-30/1967. Jos kyseisiä lehtiä on hankala löytää, niin Aku Ankan näköispainos 1967 osa II tarjoaa helpomman tavan päästä kyseiseen tarinaan käsiksi.

Aku Ankka kritiikki - Aku Ankka saa aina toisininaan kritiikkiä osakseen. Milloin on ollut vääränlaisia mainoksia, milloin taas ankkojen erikoiset perhesuhteet ovat puhuttaneet. Perhesuhteet ja housuttomuus aiheutti pienimuotoisen kohunkin aikoinaan, kun maailmalla huhuttiin Suomen Aku Ankan pistetyn bannaan edellä mainituista syistä. Lähdekriittisyyden uupuminen ei siis ole vain nykyajan ongelma. Lisää aiheesta voit lukea Ylen uutisen takaa.